Kantelu:
Kantelija katsoi, että isännöintiyritys oli toiminut vastoin isännöinnin eettisiä ohjeita (hyvää isännöintitapaa), muun muassa hoitamalla yhtiön autopaikkojen hallinnointia huolimattomasti, tekemällä kantelijan mukaan aiheettoman osakeluettelomerkinnän, perimällä perusteettomia vastikkeita ja toimimalla huolimattomasti yhtiön kunnon ja korjaustarpeiden selvittämisen edistämisen osalta. Edelleen kantelijan mukaan hallituksen ja yhtiökokousten pöytäkirjojen hallinnointi oli ollut puutteellista, isännöintiyritys ei ollut kertonut päävastuullisen isännöitsijän loma-ajoista tai poissaoloista eikä yhtä kertaa lukuun ottamatta ollut ilmoittanut tälle sijaista. Vielä kantelijan mukaan isännöintiyrityksen laatima tilinpäätösmateriaali oli ollut panttikirjojen sijainnin osalta puutteellinen. Lisäksi isännöintiyritys ei myöskään ollut suostunut sopimuksen purkuun, vaikka siihen oli ollut kantelijan mukaan perusteet. Vielä kantelijan mukaan isännöintiyritys ei ollut luovuttanut yhtiön kaikkea materiaalia isännöintisopimuksen lopulta päätyttyä.
Kantelussa oli lueteltu seuraavat hyvän isännöintitavan/ isännöinnin eettisten ohjeiden kohdat, joita kantelija katsoi rikotun:
- toimii huolellisesti ja tilaajan edun mukaisesti
- edistää avoimuutta ja suhtautuu viestintään myönteisesti
- huolehtii parhaansa mukaan siitä, että tilaaja tuntee isännöinnin eettiset ohjeet
- ottaa vastaan vain omien kykyjen ja resurssien mukaisia toimeksiantoja
- tiedostaa vastuunsa, velvollisuutensa ja vaikutusmahdollisuutensa
- ylläpitää ja kehittää isännöinnin arvostusta
Ratkaisu:
Kanteluasiassa oli kysymys sen arvioimisesta, oliko isännöintiyritys esitetyn kirjallisen aineiston perusteella toiminut isännöinnin eettisten ohjeiden (hyvän isännöintitavan) vastaisesti.
Auktorisointitoimikunta katsoi, että koska kaikkien vapaana olleiden autopaikkojen vuokraaminen ja oikean suuruisen vuokran periminen oli ajautunut ongelmiin uuteen isännöintijärjestelmään siirryttäessä isännöintiyritys ei ollut toiminut kaikilta osin isännöinnin eettisten ohjeiden mukaisesti. Auktorisointitoimikunta katsoi myös, ettei isännöintiyritys ollut tilinpäätösmateriaalin laatimisen osalta toiminut riittävän huolellisesti. Lisäksi auktorisointitoimikunnan mukaan isännöintiyritys ei päävastuullisen isännöitsijän poissaoloaikojen ilmoittamisen ja tältä osin isännöintipalvelun saavutettavuutta koskevien ohjeiden antamisen osalta toiminut isännöinnin eettisten ohjeiden mukaisesti.
Kantelussa mainitun osakeluettelomerkinnän osalta osapuolet olivat erimielisiä siitä, oliko tehty merkintä ollut aiheeton. Isännöintiyrityksen mukaan kyse oli ollut tilanteesta, jossa osakeluettelomerkintä oli tehty vasta pitkän ajan kuluttua omistuksen siirtymisestä, osakkaan toimittaessa merkintää varten tarvittavan asiakirjaselvityksen eikä se ollut aiheeton. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella auktorisointitoimikunta katsoi, että väite aiheettoman osakeluettelomerkinnän osalta jäi riittävällä tavalla näyttämättä.
Perusteettoman vastikeperinnän osalta auktorisointitoimikunta katsoi, että kyseessä oli esitetyn selvityksen perusteella ollut tilanne, jossa osakas oli virheellisesti maksanut useamman kuukauden vastikkeen kerralla. Useissa yhtiöissä vastikkeen maksaminen ennakkoon saattaa olla tarkoituksellista ja tavanomaista. Näin ollen auktorisointitoimikunta totesi, ettei isännöintiyrityksellä välttämättä ollut aihetta epäillä, ennen nimenomaista ilmoitusta, että kyseessä oli ollut virheellinen liikasuoritus. Toimikunta ei myöskään pitänyt palautukseen kulunutta kuukauden aikaa kohtuuttoman pitkänä, ottaen huomioon vastikevelan säännöllisen erääntymisen ja sen, että liikasuorituksesta oli ennen ilmoitusta kulunut jo vuosi.
Yhtiön kunnon ja korjaustarpeiden selvittämisen edistämisen osalta auktorisointitoimikunta totesi, että työtarjouksien pyytäminen saattaa olla joskus tarkoituksenmukaista lykätä lomakauden jälkeiseen aikaan ja tästä oli molempien osapuolten mukaan myös keskusteltu ja tämän johdosta tarjousten pyytäminen oli myös jätetty syksyyn. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella myös kantelussa mainittujen hissien osalta yhtiön kuntoa oli seurattu ja korjauksia oli tehty.
Auktorisointitoimikunta katsoi, että asiassa jäi riittävässä määrin selvittämättä se, että yhtiön pöytäkirjoja olisi hallinnoitu huolimattomasti tai että isännöintiyritys ei olisi luovuttanut kaikkea sen hallussa ollutta taloyhtiön materiaalia. Sopimuksen purkuoikeuden osalta auktorisointitoimikunta totesi, että esitettyjen tietojen perusteella, asiassa oli ollut ennemminkin kysymys tilanteesta, jossa oli neuvoteltu sopimuksen päättämisestä yhteisymmärryksessä ilman irtisanomisaikaa, eikä sopimuskumppanilla ole velvollisuutta suostua tällaiseen ehdotukseen tai perustella kieltäytymistään.
Edellä kerrotuilla perusteilla ja asiaa kokonaisuutena arvioituaan toimikunta totesi, että isännöintiyrityksen ei voida todeta toimineen kaikilta osin eettisten ohjeiden (hyvän isännöintitavan) edellyttämällä tavalla.
Isännöintiyritykselle päätettiin antaa huomautus.